Anemometrit ovat olennainen työkalu kenen tahansa, joka seuraa säätä, koska ne mittaavat sekä tuulen nopeutta että sen suuntaa. Tuulen nopeuden tuntemus mahdollistaa säiden ennustajille myrskyt ja ilmaston pitkän aikavälin muutokset, ja varmistaa että lentäjät, purjehtijat ja tuulivoimaloiden henkilökunta pysyvät turvassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan anemometrien eri tyyppejä, niiden toimintaa ja niiden arkiyttä säähavaintoasemilla ympäri maailmaa.

Tuulimittarit tekevät yhden yksinkertaisen tehtävän: ne laskevat tuulen työntövoiman pyörivään terään, pienten kuppiin tai jopa lasersäteeseen. Tämä luku on tärkeä, koska tuuli ohjaa lämpöä, sadetta ja myrskyn maailmanlaajuisesti. Kun sääennustajat hyödyntävät näiltä laitteilta saatavia jatkuvasti päivittyviä tietoja malleihinsa, viljelijöille, kaupunkisuunnittelijoille ja hätätilanteisiin varautuville tiimeille voidaan antaa selkeä kuva tulevista päivistä ja viikoista. Siten ennusteen tarkkuus riippuu usein siitä, kuinka hyvin tuulimittareiden tieto on kerätty ja jaettu.
On olemassa useita erilaisia anemometrejä, joista jokaisella on oma paras käyttökohteensa. Yleisimmät tyylit ovat kuppi-anemometrit, lapja-anemometrit ja kuumalanka-anemometrit. Kuppi-anemometrissä on kolme tai neljä pientä astiaa kiinnitettyinä vaakasuoriin käsivarsioihin; kun tuuli puhaltaa, astiat pyörivät. Sen yksinkertaisen pyörimissuunnittelun vuoksi sääasemat ja tutkimuslaboratoriot luottavat siihen saadakseen erittäin tarkkoja tuulennopeusmittauksia. Lapja-anemometrejä käytetään usein ilmanvaihtokanavissa tai tehdasalueilla, koska ne kertovat sekä ilmavirran nopeuden että sen suunnan. Kuumalankamallit ovat yleensä yliopistojen laboratorioissa; ne voivat havaita jopa pienimmänkin tuulen, joten tieteelliset tutkijat käyttävät niitä taratessaan erittäin herkkiä tietoja.
Anemometrit ovat avuksi monissa liiketoimintaympyröissä ennustamalla viikonloppubarbecuen sään lisäksi. Ilmailussa tarkat tuulitiedot ohjaavat lähtölaukausten ja laskujen, lentämisen hauraaimpien hetkien. Lentoyhtiöiden ohjelmistot syöttävät piloteille ajan tasalla olevaa tuulidataa, jotta he voivat valita turvallisimmat lentokorkeudet ja tehokkaimmat reitit. Tuuliturbiinien omistajat luottavat samaan tarkkuuteen; turbiinit pyörivät lähes arvottomina, jos ilmavirta arvataan vahvemmaksi kuin se todellisuudessa on. Alkuperän asiantuntijat käyttävät kymmenien anemometrien taivaankarttoja valitakseen jokaisen tuulipuiston tarkan sijainnin ja sitten ennustamaan, kuinka monta megawattia sivusto voi tuottaa.
Uusi teknologia muuttaa sitä, miten tuulimittarit eli anemometrit auttavat sääennustajia ennustamaan säätä. Nykyiset laitteet tulevat varustettuna digitaalisilla sensoreilla ja langattomilla yhteyksillä, jotka lähettävät tuulennopeudet suoraan tietokoneisiin. Lähettämällä reaaliaikaiset luvut tietokonemalleihin, nämä laitteet tekevät ennusteista tarkempia ja nopeampia. Kun anemometrit yhdistyvät barometrien ja kosteusmittareiden kanssa, ne antavat kattavan kuvan taivaan tilasta, mikä nostaa ennustustarkkuutta vielä enemmän.
Tulevaisuudessa anemometrien ja niiden roolin sääennustuksessa saattaa vielä vahvistua. Älylaitteet ja internetin kautta toimivat laitteet ovat jo saapuneet kodeihin, ja sama kehityssuunta on leviämässä myös meteorologiaan. Pian anemometrijärjestelmät keräävät, tallentavat ja käsittelevät tietoa itsenäisesti, mikä antaa tieteelliselle yhteisölle syvempää tietoa tuulimallien ymmärtämiseen. Tämä tieto puolestaan tarkentaa päivittäisiä säätietoja ja parantaa pitkäaikaista ilmaston tutkimista. Koska yritykset, lentäjät, merenkuluttajat ja suunnittelijat tarvitsevat turvallista ja tarkkaa tuulidataa, anemometrit säilyvät meteorologien ja kaikkien ulkoilmaan työskentelevien keskeisinä työkaluina.